Tehtävä 4: Mitä ajatuksia "scientific social media" -sivustot herättävät?

Yleishakusana "Scientific social media" toi esiin runsain mitoin eri henkilöiden blogja ja artikkeleita, joissa pääasiassa pidettiin hyvin suositeltavana elleipä jopa välttämättömänä sitä, että tieteentekijät ovat aktiivisia toimijoita sosiaalisessa medissa. Some on kirjoitusten mukaan oiva kanava markkinoida omaa tieteellistä työtä ja saada vertaistukea samanhenkisistä ryhmistä. Oma havaintoni on kuitenkin se, että jonkin tietyn asian tai asiantuntemuksen hakeminen verkosto on haasteellista, sillä googlatessa osumia tulee melko paljon. Oman henkilöbrändin osalta tämä tarkoittaa sitä, että on kyettävä erottautumaan muiden samankaltaisten joukosta. Mutta miten?

Koska teen väitöskirjaa journalismin alueelta, tähän tieteenalaan liittyviä sivustoja etsiessäni, löysin pääasissa blogeja ja artikkeleita, joissa käsitellään sosiaalista mediaa toimittajan työn näkökulmasta. Tutkimusnäkökulmaa tai journalismin tutkijoiden foorumeita eivät hakutulokset tuoneet esiin. Toisaalta hakusanalla "scientific social media sites" alkoi jo tulla foorumeita, joihin voisi journalismin tutkijana ottaa osaa. Yksi esimerkki on ResearchGate (www.researchgate.net).

Mielenkiintoisimmat ja opettavaisimmat sivut koskivat sosiaalista mediaan markkinoinnin välineenä sekä sitä, miten somea voi käyttää strategisesti hyväkseen. Esimerkiksi Liana Evans kirjoittaa (www.clickz.com/clickz/column/2028067/research-tools-social-media-strategies) osuvasti, että ensimmäinen kysymys on: Miksi minulla pitäisi olla Facebook tai Twitter tili? Vaikka hänen kirjoituksensa koskeekin lähinnä yritysten some-strategiaa, voi sitä soveltaa myös meidän kaikkien omiin pohdintoihin somen tarpeellisuudesta omassa tieteenteossamme. Lianan puheenvuorosta jää ehkä parhaiten mieleen se, että ennen kuin ryntää suin päin someen, olisi otettava selvää mm. siitä, missä ja millä foorumeilla oman toiminna kannalta tärkeää keskustelua käydään, mitkä ovat vallitsevat trendit sekä ketkä ovat vaikuttajia itselle tärkeissä foorumeissa.

The LinusGroupin sivustolta saa markkinointinsa avuksi dokumentin "List of Social Media Sites Relevant to Science Marketing" (sivun osoite on niin pitkä, etten laita sitä tähän blogiin). Dokumentti on kylläkin vuodelta 2010, mutta antaa viitteitä mahdollisista tärkeistä foorumeista.

Mieleen jäi myös Comprendia sivustolta artikkeli "What is A Scientific Social Network?" (http://comprendia.com/2012/03/12/what-is-a-scientific-social-network-6-examples/). Artikkelissa todetaan somen hyödyksi mm. se, että sitä kautta pääsee nopeammin käsiksi relevanttiin tietoon. Lisäksi some on tehnyt eri tutkimusyhteisöt aiempaa näkyvämmäksi ja saavutettavammaksi. Keskeisin oivallus itselleni tältä sivustolta oli se, että Twitter on kelpo väline jakaa blogitietoja ja uutisia sekä myös löytää uusia kollegoita jonkin tapahtuman yhteydessä. Kirjoittaja väittää myös, että Twitterilläkin voi vaikuttaa muutokseen. Näinköhän on?

Kolme oppimaani asiaa, joita voin hyödyntää oman henkilöbrändin rakentamisessa ovat: 1) Mieti tarkoin omat tavoitteesi somessa olemiseen ja tee henkilöbrändin markkinointiin suunnitelma 2) Hakeudu itsellesi tärkeisiin foorumeihin ja löydä niistä vaikuttajayksilöt 3) Twitteriäkin voi käyttää markkinointiin.

Itselleni tuttuja osa-alueita ovat sisällöntuotanto sekä verkostot. Sisällöntuotantoa tosin olen kylläkin tehnyt hieman staattisempaan sähköiseen välineeseen eli yhteisöjen verkkosivustoille. Tämän kurssin aikana olen nyt sitten tutustunut tähän blogimaailmaan. Osa-alueet, joilla voisin kehittää itseni ovat verkostot sekä sisältöjen jakaminen.